Euroopan investointipankki kanavoi merkittävässä määrin institutionaaliset suhteensa yliopistoihin EIP:n oman Universities Research Action -tutkimuksen ohjelmahankkeen kautta, joka käsittää kolme erillisohjelmaa:
- EIBURS, EIB University Research Sponsorship Programme - sponsorointiohjelma
- STAREBEI (STAges de REcherche BEI) - EIP:n tutkijaharjoitteluohjelma, jolla rahoitetaan nuoria tutkijoita EIP:n ja yliopistojen yhteishankkeissa
- EIB University Networks - yhteistyöjärjestelmä yliopistojen verkostoille, jotka erityispiirteiltään ovat erityisen sopivia tukemaan EIP-ryhmän tavoitteita.
EIBURS-ohjelmasta myönnetään apurahoja yliopistojen tutkimuskeskuksille, jotka työskentelevät pankin kannalta erityisen tärkeiden tutkimusaiheiden ja -teemojen parissa. EIP:n tutkimusmäärärahan suuruus on enintään 100 000 euroa vuodessa, joka myönnetään kolmeksi vuodeksi. Määräraha myönnetään kilpailuttamalla kiinnostuneet yliopiston laitokset ja tutkimuskeskukset EU:n jäsenvaltioissa, liittyvissä valtioissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä valtioissa, ja joilla on tunnustettua asiantuntemusta EIP:n valitsemilla alueilla. Apurahan turvin yksiköt voivat laajentaa tutkimustoimintaansa näillä alueilla. Tuettuun hankkeeseen pitää sisältyä erilaisia tuotoksia (mm. tutkimusta, kurssien ja seminaarien järjestämistä, verkostoitumista, tutkimustulosten levittämistä), joista sovitaan sopimuksella pankin kanssa.
EIBURS-ohjelman kaksi uutta tutkimuksen aihepiiriä akateemiselle vuodelle 2009-2010 ovat:
- Julkisten verkkopalveluiden kehittäminen Euroopassa
Sekä uudistetussa Lissabonin strategiassa että Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa nopeiden laajakaistayhteyksien universaali käytettävyys nähdään keskeisenä vaatimuksena tuottavuutta lisäävien verkon palveluiden käyttöönoton nopeuttamiselle. Koska markkinataloudelliset kannustimet näiden sovellusten tuomiseksi markkinoille eivät ehkä aluksi ole riittävän vahvat, julkisen sektorin odotetaan menevän edeltä luomaan uutta kysyntää, jotta tällaisen infrastruktuurin käyttö olisi taloudellisesti perusteltua. Julkinen sektori voisi samalla merkittävästi parantaa tuottavuuttaan järjestämällä nykyiset palvelunsa entistä tehokkaammin ja kehittämällä myös uusia palveluita. Se voisi tästä syystä investoida palveluiden edellyttämiin perusrakenteisiin (ottaen huomioon sen luonteen julkishyödykkeiden tuottajana ja tiedon avoimen saatavuuden vaatimuksen) sekä määrittää odotukset näiden palveluiden osalta (suoritekeskeinen lähestymistapa).
Tutkimusohjelman avulla tulisi selvittää erilaisten verkkopalveluiden käyttömahdollisuudet (mm. sähköinen viranomaisasiointi, etälääketiede, verkkokoulutus jne.), tunnistaa yksityisen ja julkisen sektorin roolit sekä tehokkaimmat tuotantotavat (erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöjärjestelyt). Siinä tulisi myöskin huomioida EU:n uudet toimenpideohjelmat, kuten edelläkävijämarkkinoita koskeva aloite ja esikaupalliset hankinnat, joiden tarkoituksena on antaa julkiselle sektorille johtava rooli uusien markkinoiden luomisessa. Tutkimusohjelmassa pitäisi myös tehdä selkoa yleisestä mielenkiinnosta tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien tarvetta kohtaan myös muilla sektoreilla, kuten esimerkiksi liikenteen ja varsinkin energian aloilla, missä tieto- ja viestintätekniikka voi olla merkittävä osatekijä energiatehokkuuden parantamisessa.
Hankkeeseen voi lisäksi sisältyä mitä tahansa muuta lisätutkimustoimintaa, jota yliopistokeskus on valmis toteuttamaan tutkimusmäärärahan avulla, kuten muun muassa (i) kurssien ja seminaarien järjestäminen (ii) tietokantojen ja kartoitusten laatiminen sekä (iii) syvälliset tapaustutkimukset.
- Ympäristövaikutusten taloudellinen arvottaminen
Ympäristön rahamääräinen ja taloudellinen arvottaminen ja sen merkitys ihmisten hyvinvointiin on erityisen olennaista ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden kannalta. Ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden välillä on vahva vuorovaikutus, ja nämä aiheet nähdään 2000-luvun keskeisinä globaaleina kysymyksinä.
Ilmastonmuutos on jo nyt todellisuutta: maapallo lämpenee ja tuo mukanaan monenlaisia olennaisia muutoksia. Se taas lisää olemassa olevia uhkia ekosysteemeille ja biologiselle monimuotoisuudelle.
Erityisesti metsä-, kosteikko- ja rannikkoekosysteemit ovat uhattuina käynnissä olevien habitaattien tuhoutumisen ja pirstaloitumisen takia. Tästä syystä monet eri ekosysteemipalvelut - kuten tulvakontrollit, kasvien pölytys, maaperän muodostaminen ja ravinteisuuden ylläpito, hiilen sitominen ja varastointi - ovat myös uhattuina. Näiden ekosysteemien toimivuus pitkälläkin aikavälillä tulee taata niiden tarjoamien palveluiden ylläpitämiseksi. Toimivat (terveet) ekosysteemit pystyvät helpommin käsittelemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siihen liittyviä ääreviä sääilmiöitä.
Tätä taustaa vasten, ja jo olemassa olevan tutkimustiedon ja empiirisen näytön valossa, EIP pyytää esittämään tutkimusehdotuksia yhdellä tai molemmilla seuraavista asiaan liittyvistä aihepiireistä:
- Ekosysteemin suojelun kustannukset ja hyödyt ilmastonmuutoksen lähtökohdista katsottuna, kun tunnustetaan tarve pyrkiä ratkaisemaan olemassa olevat uhat, jotta voidaan parantaa ilmastonmuutoksen vaikutusten käsittelyä, sekä terveiden ekosysteemien rooli (ja arvo) ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen suhteen;
- Markkinamekanististen toimintatapojen käyttö ekosysteemipalveluiden suojelussa ja parantamisessa hiilimarkkinoilta saadun kokemuksen perusteella.
Määräaika ehdotusten jättämistä varten on 30. syyskuuta 2009. Määräajan jälkeen jätettyjä ehdotuksia ei oteta huomioon. Ehdotukset tulee lähettää seuraavaan osoitteeseen jäljempänä mainitulle henkilölle osoitettuna:
EIB-Universities Research Action
100, boulevard Konrad Adenauer
L 2950 Luxembourg
To the attention of Ms. Luisa Ferreira, Co-ordinator.
Seikkaperäisempää tietoa EIBURS-ohjelman valintamenettelystä sekä muista ohjelmista ja järjestelmistä löytyy EIP:n Internet-sivuilta osoitteesta institute.eib.org/programmes/knowledge.