Hankkeen onnistumisen myötä EIP nyt kaksinkertaistaa nykyisen lainarahoitusosuutensa Suomen tiedepuistoille 100 miljoonaan euroon sekä kasvattaa hankkeen maantieteellistä peittoa. Paitsi pääkaupunkiseutua ja Oulua uudella lainalla on tarkoitus tukea myös kansallisen innovaatiopolitiikan alueellista hajautusta muihin johtaviin kaupunkeihin kuten Lappeenrantaan, Tampereelle ja Jyväskylään. Tällä vahvistetaan paikallistalouksien kilpailukykyä niin että niistä tulee kansainvälisesti houkuttelevia toimintaympäristöjä.
Technopolis erottautuu muista kiinteistöyhtiöistä, sillä se ei tarjoa pelkästään asiakkaan tarpeisiin mitoitettuja toimistotiloja high tech -yrityksille, vaan myös innovaatiotoimintaa tukevaa asiakaslähtöistä asiantuntijaneuvontaa, josta sille syntyy lisätuottoja. Nämä palvelut ovat erityisen tärkeitä start-up-yriyksille ja pienehköille yrityksille. Technopoliksen strategiaan kuuluu myös suurten high tech -yritysten ja tutkimuslaitosten houkutteleminen voidessaan tarjota tasokkaan toimintaympäristön sekä mahdollisuudet innovaatiotoimijoiden väliseen tehokkaaseen vuorovaikutukseen.Suomalaisilla tiedepuistoilla on avainasema kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Niiden tehtävänä on helpottaa innovaatioperustaisten yritysten luomista ja kasvua, tukea yrityshautomoita ja tutkimustoiminnan kautta syntyneitä spin-off-yrityksiä sekä vireyttää ja kanavoida tieto- ja teknologiavirtoja yliopistojen, T&K-laitosten ja yritysten keskuudessa, mukaan lukien yhteyksien luominen ja tiivistäminen yliopistoihin. Tuore tutkimus Suomen tiedepuistojen menestymisestä innovaatioiden kasvualustana osoittaa, että puistojen vuokralaiset saavuttavat verrattain paremmat tulokset innovaatiotoiminnan tuotoksilla/tuottavuudella mitattuna kuin vastaavanlaiset tiedepuistojen ulkopuolella olevat yritykset.
Taustatietoa toimittajille:
Euroopan investointipankkiryhmä Euroopan tavoitteita edistävänä pankkiryhmänä rahoittaa pääomainvestointeja, joiden tavoitteena on uudistaa talousrakenteita EU:n jäsenvaltioissa ja unionin lähialueen maissa.
Vuonna 2007 Euroopan investointipankin lainananto Euroopan unionin poliittisia tavoitteita edistäviin hankkeisiin oli yhteensä 47,8 miljardia euroa. Luotot silloisille EU27-jäsenvaltioille muodostivat 87 prosenttia EIP:n koko luotonannosta ollen yhteensä 41,4 miljardia euroa. EIP hankki rahoituksen luotonantoonsa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, joilta otettiin lainaa kaikkiaan 55 miljardia euroa. Varat nostettiin 236 joukkovelkakirjalainalla ja 23:nä eri valuuttana. EIP on kaikkien jäsenvaltioiden omistama rahoituslaitos ja markkinoiden johtava valtiollinen/monikansallinen lainojen liikkeeseenlaskija. EIP:n luottokelpoisuusluokitus on paras mahdollinen (AAA).
EIP tukee EU:n kunnianhimoista tavoitetta luoda Euroopasta kilpailukykyinen, innovatiivinen ja tietopohjainen talousalue käynnistämänsä Innovaatio 2010 -aloiteohjelman (i2i) lainaikkunan kautta. Vuonna 2000 EIP lupasi antaa 50 miljardiin euroon nousevat lainat innovatiivisille hankkeille ohjelmakautena 2000−2010. EIP saavutti lainatavoitteensa jo kolme vuotta etuajassa. I2i-aloitteeseen perustuva lainarahoitus 2007 oli 10,3 miljardia euroa, minkä jälkeen koko innovaatioluotonanto vuodenvaihteessa nousi 56 miljardiin euroon.
EIP tukee teknologian nykyaikaistamista ja koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä Euroopan talouden tarpeisiin Lissabonissa suunnitellulla tavalla kohdistamalla rahoituksensa kolmelle investointialueelle:
- Tutkimus, kehitys ja innovaatiot: Yksityisen ja julkisen sektorin tutkimusinvestoinnit, huippututkimusyksiköiden ja yliopistollisten tutkimuskeskusten kehittäminen sekä tuotantovaiheen investoinnit (tuotteet ja prosessit) yksityissektorilla.
- Koulutus ja ammatillinen koulutus: Koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kaikkien eri muotojen tukeminen (peruskoulutus, toisen asteen koulutus, yliopistot, työelämän aikuiskoulutus), tutkimuksen yhdistäminen korkeakouluhankkeisiin, koulutukseen liittyvän tietotekniikan kehittäminen, jne.
- Teknologian levittäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen: Kiinteiden ja langattomien laajakaistaverkkojen käyttöönotto ja ne mahdollistava tekniikka, viestintäverkkojen luominen eri aloille (e-Terveydenhuolto, e-Liikenne, jne.).