>@stockpexel/Shutterstock
©stockpexel/ Shutterstock
  • Suomalaiset vastaajat näkevät elinkustannusten nousun, terveydenhuollon saatavuuden sekä ilmasto- ja ympäristöasiat tärkeimpinä haasteina kotimaassaan.
  • Useimmat vastaajat uskovat, että siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen voidaan toteuttaa vain, jos eriarvoisuusnäkökohdat otetaan samalla huomioon.
  • Yli kaksi kolmasosaa poistaisi tuet ja verohelpotukset lentoliikennealalta sekä kaikilta yrityksiltä, joiden toiminta nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin.
  • Enemmistö hyväksyisi tuloveron korotuksen, jos sillä voitaisiin auttaa kaikkein vähätuloisimpia ihmisiä sopeutumaan ilmastopolitiikkaan.
  • Vain puolet vastaajista uskoo, että valtion tulisi antaa taloudellista hyvitystä maille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta, vaikka eivät ole sen aiheuttajia.

Euroopan investointipankki (EIP) järjesti ilmastotutkimuksen jo kuudennen kerran. Tässä artikkelissa esitellään viimeksi elo–syyskuussa 2023 järjestetyn vuosittaisen tutkimuksen uusimpia merkittäviä tuloksia. EIP:n ilmastotutkimus on järjestetty vuodesta 2018. Kyselytutkimus antaa kuvaa ilmastonmuutoksen liittyvistä näkemyksistä maailman suurimmissa talouksissa. Kyselyyn osallistui yli 30 000 vastaajaa Euroopan unionista, Yhdysvalloista, Kiinasta, Intiasta, Japanista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista, Kanadasta ja Etelä-Koreasta. EIP on Euroopan unionin rahoituslaitos ja maailman suurin monikansallinen ilmastohankkeiden lainoittaja.

Vuosi on ollut jälleen haastava paitsi inflaation, myös ennätyksellisten helleaaltojen ja kuivuuden vuoksi. Näissä olosuhteissa suomalaiset ovat tulleet yhä selvemmin tietoisiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja välittömien toimien tärkeydestä, EIP:n ilmastotutkimuksen tuloksista ilmenee. Suomalaisten mielestä suurin haaste oli elinkustannusten nousu[1] (71 % asetti sen maan kolmen suurimman haasteen joukkoon; luku on 3 prosenttiyksikköä yli EU:n keskiarvon) ja toiseksi suurin terveydenhuollon saatavuus (52 %). Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ympäristön pilaantuminen eivät kuitenkaan jää kauaksi jälkeen, sillä 40 % piti niitä suurena haasteena (10 prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon).

Tarve oikeudenmukaiselle siirtymälle kotimaassa ja eniten kärsivissä maissa

Taloudellinen eriarvoisuus oli vastaajien mielestä neljänneksi suurin haaste, ja useimmat suomalaiset vastaajat toivovat oikeudenmukaista politiikkaa ilmastokriisin ratkaisussa. Vastaajista 61 % (EU:n keskiarvo 68 %) katsoo, että siirtyminen vähähiiliseen talouteen voidaan toteuttaa vain, jos sosiaaliset ja taloudelliset eriarvoisuusnäkökohdat otetaan samalla huomioon.

Vastaajien mielipiteet kuitenkin jakautuvat sen suhteen, uskovatko he valtion kykyyn toteuttaa oikeudenmukainen ilmastosiirtymä – vain 51 % luottaa tähän.

YK:n vuoden 2023 ilmastonmuutoskonferenssissa (COP28) Dubaissa keskeiseksi kysymykseksi odotetaan nousevan taloudellinen hyvitys kehitysmaille, jotta ne selviytyisivät paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Suomalaisten mielipiteet kuitenkin jakautuvat siitä, pitäisikö apua jakaa kotimaan rajojen ulkopuolelle ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville maille ja varmistaa näin oikeudenmukainen ilmastosiirtymä globaalisti, jotta saavutamme ilmastoneutraalin ja muutoksiin sopeutuvan tulevaisuuden.

Vastaajista 50 % (10 prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon) on sitä mieltä, että Suomen pitäisi tarjota taloudellista hyvitystä näille maille, jotta ne voivat torjua ilmastonmuutosta.


[1] Vastaajien piti valita kotimaansa kolme suurinta haastetta seuraavien kymmenen haasteen sattumanvaraisesti järjestetystä luettelosta: elinkustannusten nousu, työttömyys, ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, poliittinen epävakaus, tuloerot, terveydenhuollon saatavuus, laajamittainen muuttoliike, kyberhyökkäykset ja terrorismi.

>@Graphic workshop/EIB

Verotuksella oikeudenmukaiseen siirtymään

Kysely osoittaa, että 57 % suomalaisista vastaajista (prosenttiosuus on lähellä EU:n keskiarvoa, joka on 59 %) olisi valmiita maksamaan korkeampaa tuloveroa auttaakseen matalan tulotason kotitalouksia selviämään vihreän siirtymän kustannuksista. Vastaajista 47 % olisi valmiita maksamaan 1–2 % lisää veroa tuloistaan, ja 10 % olisi valmiita maksamaan 5–10 % lisää.

Useimmat suomalaisvastaajat kertoivat kannattavansa myös muun tyyppisiä ilmastoveroja. Esimerkiksi 70 % sanoo tukevansa fossiilisten polttoaineiden verouudistusta, jolla poistettaisiin tuet ja verohelpotukset lentoliikennealalta sekä muilta toimialoilta, jotka nojaavat vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin.

EIP:n varapääjohtaja Thomas Östros kommentoi:

”EIP:n viimeisin ilmastotutkimus tuo esiin suomalaisten laajan tietoisuuden ilmastonmuutoksesta sekä heidän sitoutuneisuutensa siihen puuttumiseen. Suomalaiset ymmärtävät, että onnistuneen siirtymän ilmastoneutraaliuteen on tapahduttava siten, että sosiaaliset ja taloudelliset eriarvoisuusnäkökohdat otetaan samalla huomioon. Me Euroopan investointipankissa olemme ehdottoman sitoutuneita tukemaan oikeudenmukaista siirtymää, jossa ketään ei jätetä pulaan. Yhteisvastuullisuus ja toteuttamiskelpoiset toimet ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan.”

EIP:n ilmastotutkimus

Euroopan investointipankki (EIP) on saanut valmiiksi kuudennen vuosittaisen EIP:n ilmastotutkimuksensa, jolla selvitetään kattavasti kansalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta. Yhdessä markkinatutkimuslaitos BVA:n kanssa toteutettu tutkimus antaa tietoa ilmastotoimiin liittyvistä asenteista ja odotuksista laajemman keskustelun pohjaksi. Tutkimus toteutettiin 7. elokuuta–4. syyskuuta 2023, ja siihen osallistui yli 30 000 vastaajaa. Näin saatiin edustava otos 15 vuotta täyttäneistä vastaajista kustakin tutkimuksen kohteena olevasta 35 maasta (EU 27 -maat, Yhdysvallat, Kiina, Yhdistynyt kuningaskunta, Intia, Japani, Etelä-Korea, Kanada ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat).

Euroopan investointipankki

Euroopan investointipankki (EIP) on pitkäaikaisia lainoja myöntävä Euroopan unionin rahoituslaitos, jonka omistavat EU:n jäsenvaltiot. Se toimii yli 160 maassa ja rahoittaa terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviä investointeja, jotka edistävät EU:n poliittisten päämäärien toteutumista. 

  • EIP otti vuonna 2019 käyttöön uuden energialainapolitiikan, jonka mukaisesti EIP lopetti yksinomaan fossiilisten polttoaineiden (ml. maakaasu) käyttöön perustuvien hankkeiden rahoittamisen. EIP teki tämän ratkaisun ensimmäisenä kansainvälisenä kehityspankkina. 
  • Vuonna 2021 EIP:stä tuli myös ensimmäinen kansainvälinen kehityspankki, joka on sovittanut kaikki rahoitustoimensa Pariisin sopimuksen mukaisiksi. 
  • Ilmastopankin tiekartallaan EIP-pankkiryhmä pyrkii tukemaan tuhannen miljardin euron investointeja ilmastotoimiin ja ympäristökestävyyteen kriittisen vuosikymmenen 2021–2030 aikana. 
  • Se on myös sitoutunut kasvattamaan ilmastotoimiin ja ympäristökestävyyteen tekemiensä investointien osuuden yli 50 prosenttiin vuotuisesta lainanannostaan vuoteen 2025 mennessä (jo viime vuonna tämä tavoite ylittyi osuuden noustua 58 prosenttiin).

EIP Global on EIP-ryhmän osasto, joka on erikoistunut Euroopan unionin ulkopuoliseen rahoitukseen ja toimii EU:n Global Gateway -strategian keskeisenä kumppanina. Se pyrkii tukemaan investointeja vuoden 2027 loppuun mennessä vähintään 100 miljardilla eurolla, mikä on kolmannes koko Global Gateway -strategian tavoitteesta. Team Europe -yhteistyön kautta EIP Global pitää yllä vahvoja ja tiiviitä yhteistyösuhteita toisiin kehitysrahoituslaitoksiin ja kansalaisyhteiskuntaan. EIP Global tuo pankkiryhmän lähemmäksi paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja laitoksia eri puolilla maailmaa sijaitsevien toimipisteidensä kautta.

BVA Xsight

BVA Xsight on markkinatutkimuksen ja konsultoinnin edelläkävijä. Toimialakohtaisen tiedon ja osaamisen avulla yrityksen 400 asiantuntijaa analysoivat ihmisten elämän erilaisia puolia. He tarjoavat syvällistä ja käytännön toimien pohjaksi soveltuvaa tietoa, joka mahdollistaa paremman päätöksenteon ja tuloksellisuuden organisaatiossa.

BVA Xsight toimii julkisten ja yksityisten organisaatioiden kumppanina sekä Ranskassa että kansainvälisesti. BVA Xsight on palkittu useaan kertaan innovatiivisuudestaan. Yrityksenä se erottuu muista tiimiensä sitoutuneisuuden sekä omaa alaa kohtaan tuntemansa intohimon ansiosta.

Missiopohjainen yritys perustettiin vuonna 1970, ja se kuuluu kansainväliseen BVA Group -konserniin.

Lisätietoja BVA Xsightista voit lukea osoitteesta: www.bva.fr