EIP:n ilmastotutkimuksen 2021-2022 ensimmäisessä osassa selvitetään vastaajien mielipiteitä ilmastonmuutoksesta nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä tiedote keskittyy kansalaisten näkemyksiin ilmastonmuutoksesta sekä siihen, mitä toimenpiteitä he odottavat valtioltaan sen hillitsemiseksi.
- 74 % suomalaisista arvioi, että ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat ihmiskunnan suurin haaste 2000-luvulla
- 70 % suhtautuu myönteisesti tiukempiin valtion toimiin, joilla pyrittäisiin muuttamaan ihmisten käyttäytymistä (luku on seitsemän prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuonna)
- 68 % kokee, että ilmastonmuutoksella on vaikutusta jokapäiväiseen elämään
- 48 % uskoo olevansa enemmän huolissaan ilmastokriisistä kuin maan hallitus
- 49 % epäilee, ettei Suomi onnistu vähentämään hiilipäästöjään vuoteen 2050 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten mukaisesti
- 75 % kannattaa sellaisten tuotteiden ja palvelujen verotusta, jotka kiihdyttävät eniten maapallon lämpenemistä
- 89 % olisi valmis korvaamaan lyhyet lennot nopeilla, vähäpäästöisillä junilla yhteistyössä naapurimaiden kesken.
Suomalaisista 74 % on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat ihmiskunnan suurin haaste 2000-luvulla. Tutkimuksen kaikissa iän tai poliittisen kannan mukaan jaetuissa ala-ryhmissä näin ajatteli vähintään 69%.
Valtaosa suomalaisista (68 %) myös kokee, että ilmastonmuutoksella on vaikutusta heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Osuus on 12 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuonna, mutta edelleen alle Euroopan keskiarvon, joka on 77 %.
Näennäisen yhteisymmärryksen taakse kuitenkin kätkeytyy merkittäviä väestöryhmien välisiä eroja. Huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta ja odotukset sen torjunnasta vaihtelevat suuresti nuorempien ja vanhempien, poliittiselta kannaltaan vasemmistolaisten ja oikeistolaisten, naisten ja miesten sekä erilaisten sosioekonomisten ryhmien välillä.
Esimerkiksi 15-29-vuotiaista vastaajista 82 % katsoo, että ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat ihmiskunnan suurin haaste 2000-luvulla. Luku on yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin yli 65-vuotiailla (73 %). Myös eri poliittisten näkemysten kannattajien keskuudessa on huomattavia eroja: vasemmistolaisesti ajattelevista 84 % pitää ilmastonmuutosta ihmiskunnan suurimpana haasteena 2000-luvulla, kun taas oikeistolaisista vain 69 %.
Nämä ovat ensimmäisiä tuloksia vuosien 2021-2022 ilmastotutkimuksesta, jonka Euroopan investointipankki (EIP) julkisti 27. lokakuuta. EIP on Euroopan unionin rahoituslaitos ja maailman suurin monikansallinen ilmastohankkeiden lainoittaja.
Näkemykset ilmastokriisistä : maan onnistumisesta ilmastonmuutoksen torjunnassa
Valtaosa suomalaisista (68 %) kokee, että ilmastonmuutoksella on vaikutusta heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Vaikka kaikissa ikäryhmissä enemmistö sanoo tuntevansa tämän vaikutuksen, sukupolvien välinen ero on huomattava. Kun 15-29-vuotiaista vastaajista jopa 75 % on tätä mieltä, lukema putoaa yli 64-vuotiailla 11 prosenttiyksikköä (64 %) ja 30-64-vuotiailla yhdeksän prosenttiyksikköä (66 %). Vasemmistolaisesti ajattelevista 76 % ilmoittaa tuntevansa ilmastonmuutoksen vaikutuksen jokapäiväisessä elämässään, mikä on 12 prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin oikeistolaisesti ajattelevista (64 %).
Suomalaisista 48 % uskoo olevansa enemmän huolissaan ilmastokriisistä kuin maansa hallitus. Niinpä vastaajien näkemykset maan valmiuksista kunnianhimoiseen vihreään siirtymään ovat melko pessimistisiä. Vain 51 % arvelee, että Suomi onnistuu rajusti vähentämään hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2050 mennessä, mihin Pariisin ilmastosopimuksessa on sitouduttu. Noin puolet (49 %) on sitä mieltä, ettei Suomi pysty saavuttamaan tavoitteitaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tässä asiassa nuoremmat sukupolvet ovat jonkin verran luottavaisempia. Näkemysten välillä on seitsemän prosenttiyksikön ero; alle 30-vuotiaista 53 % uskoo Suomen onnistuvan, ja yli 64-vuotiaista vain 46 %. Yli 64-vuotiaista vastaajista 54 % arvioi, ettei Suomi onnistu saavuttamaan vuoden 2050 aikarajaa, kun taas 15-29-vuotiaista vain 47 % on yhtä pessimistisiä. Pessimismiin on taipuvaisia myös 52 % vasemmistolaisesti ajattelevista, mikä on neljä prosenttiyksikköä korkeampi lukema kuin oikeistolaisesti ajattelevilla (48 %). Lisäksi 58 % niistä suomalaisista, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia, uskoo Suomen onnistuvan vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Lukema pienenee 49 prosenttiin niillä vastaajilla, joilla ei ole alaikäisiä lapsia.
Yli kaksi kolmasosaa (70 %) suomalaisista suhtautuukin myönteisesti tiukempiin valtion toimiin – samaan tapaan kuin koronakriisin torjunnassa – joilla pyrittäisiin vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen. Luku nousi viime vuodesta seitsemällä prosenttiyksiköllä ja oli nyt 63 %.
Vastaavasti vain 9 % suomalaisista ei usko maapallon lämpenemisen johtuvan ihmisen toiminnasta. Tätä mieltä on 12 % miehistä mutta vain 7 % naisista. Vasemmistolaisesti ajattelevista vastaajista vain 4 % katsoo, ettei maapallon lämpeneminen johdu ihmisen toiminnasta, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin oikeistolaisesti ajattelevilla (12 %).
Energiakeskustelu
Kun suomalaisilta kysyttiin, mihin energialähteeseen maan tulisi turvautua maapallon lämpenemistä hillitäkseen, enemmistö vastaajista (62 %) oli uusiutuvan energian kannalla. Samaa mieltä ovat lähes yhtäläisesti myös muut eurooppalaiset (63 %). Vasemmistolaisesti ajattelevat suomalaiset (72 %) suosivat uusiutuvaa energiaa voimakkaammin kuin oikeistolaiset (50 %), eli näkemyksissä on 22 prosenttiyksikön ero. Suomessa myös naiset ovat enemmän uusiutuvan energian kannalla kuin miehet; naisista uusiutuvaa energiaa tuki 69 % ja miehistä 55 %, joten eroa on 14 prosenttiyksikköä.
Yleisesti ottaen suomalaiset kannattavat ydinenergiaa enemmän kuin muut eurooppalaiset (19 % vs. 12 %). Suomessa yli 64-vuotiaat vastaajat (24 %) suhtautuvat ydinenergiaan myönteisemmin kuin alle 30-vuotiaat (17 %). Myös sukupuolten välinen ero on silmiinpistävä: miehet (30 %) kannattavat ydinenergiaa selvästi enemmän kuin naiset (8 %). Poliittiselta kannaltaan oikeistolaiset (32 %) ovat ydinenergian kehittämisen kannalla huomattavasti enemmän kuin vasemmistolaiset (13 %). Samoin suurituloisemmat vastaajat (23 %) kannattavat ydinenergian kehittämistä enemmän kuin pienituloiset (17 %).
Energian säästämiseen suomalaiset luottavat muita eurooppalaisia vähemmän (11 % vs. 17 %). Energian säästämistä kannatetaan ilmastonmuutoksen torjunnan keinona kuitenkin enemmän kuin maakaasun käytön lisäämistä (6 %). Myös energian säästöön suhtautumisessa sukupuolten välillä on huomattava ero: naiset (15 %) tukevat energian säästämistä useammin kuin miehet (7 %).
Suomalaisten suosimat ratkaisut ilmastonmuutoksen torjuntaan
Suomalaisista valtaosa (75 %) – useampi kuin eurooppalaisista keskimäärin (69 %) – kannattaa sellaisten tuotteiden ja palveluiden verotusta, jotka kiihdyttävät eniten maapallon lämpenemistä. Jopa pienituloisista vastaajista 72 % suhtautuu myönteisesti tällaisen veron käyttöönottoon Suomessa. Suomalaiset kannattavat myös vähintään 5 vuoden takuun asettamista kaikille sähkö- ja elektroniikkatuotteille (90 %) sekä lyhyiden lentojen korvaamista nopeilla, vähäpäästöisillä junilla (89 %). Lisäksi vastaajat suosivat pehmeitä keinoja, kuten koulutuksen lisäämistä ja nuorten tietoisuuden kasvattamista kestävästä kulutuksesta (92 %).
EIP:n varapääjohtaja Thomas Östros toteaa: "Eräistä sukupolvien ja väestöryhmien välisistä eroista huolimatta selvä enemmistö suomalaisista näyttää kannattavan ilmastonmuutoksen torjuntaan tiukempia toimenpiteitä ja välineitä, kuten puhtaampia energialähteitä. COP26-ilmastokokouksen edellä nämä tulokset korostavat entistä vahvempien toimien tarvetta ja ekologisen siirtymän vauhdittamista. Euroopan ilmastopankkina EIP:n tehtävä on rahoittaa hankkeita, jotka edistävät puhdasta energiaa, energian säästöä, kestävän liikkuvuuden ratkaisuja sekä sellaisia innovaatioita, jotka auttavat rajoittamaan maapallon lämpötilan nousun enintään 1,5 celsiusasteeseen.”
Lataa tiedot kaikista tutkimukseen osallistuneista 30 maasta Excel-taulukkona täältä. EIP:n neljännen ilmastotutkimuksen keskeiset tulokset löydät EIP:n verkkosivuilta täältä.
EIP:n ilmastotutkimuksesta
Euroopan investointipankki järjesti neljännen kerran EIP:n ilmastotutkimuksen, jossa selvitetään kattavasti kansalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta. Yhdessä markkinatutkimuslaitos BVA:n kanssa toteutettu tutkimus antaa tietoa ilmastotoimiin liittyvistä asenteista ja odotuksista laajemman keskustelun pohjaksi. Elokuun 26. päivästä syyskuun 22. päivään 2021 käynnissä olleeseen tutkimukseen osallistui yli 30 000 vastaajaa, ja siihen saatiin edustava otos kaikista 30 kohdemaasta.
Euroopan investointipankista
Euroopan investointipankki toimii noin 160 maassa ja on yksi maailman suurimmista ilmastohankkeiden monikansallisista lainoittajista. EIP-ryhmä laati hiljattain Ilmastopankin tiekarttansa, joka auttaa pankkia saavuttamaan kunnianhimoiset tavoitteensa ilmastotoimien ja ympäristökestävyysinvestointien tukemisesta 1 biljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä sekä yli 50 prosentin rahoitusosuudesta ilmastotoimille ja ympäristökestävyydelle vuoteen 2025 mennessä. Osana tiekarttaa kaikki EIP-ryhmän uudet rahoitustoimet on linjattu tukemaan Pariisin ilmastotoimien tavoitteita ja periaatteita jo vuoden 2021 alusta asti.
EIP COP26-kokouksessa
EIP:llä on oma osasto Scottish Event Campuksen hallissa 4, minkä lisäksi se järjestää useita sivutapahtumia eri aiheista. Koko ohjelma löytyy täältä.
BVA-tutkimuslaitoksesta
BVA on mielipidetutkimuksiin ja konsultointiin keskittyvä yritys, joka tunnustetaan yhdeksi alansa innovatiivisimmista markkinatutkimuslaitoksista. Käyttötottumuksiin perustuvaan markkinointiin erikoistunut BVA yhdistää toiminnassaan datatieteen ja sosiaalitieteet tehdäkseen tiedosta elävää ja innostavaa. BVA on myös jäsenenä WIN-yhteistyöverkostossa (Worldwide Independent Network of Market Research), johon kuuluu yli 40 maailman johtavista markkinatutkimuslaitoksista.