- 50 % arvelee, että ilmastopoliittiset toimet parantavat heidän elämänlaatuaan
- 52 % uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät poliittiset toimet synnyttävät enemmän työpaikkoja kuin vähentävät
- 26 % ruotsalaisista odottaa joutuvansa muuttamaan tulevaisuudessa toiselle alueelle tai toiseen maahan ilmastonmuutoksen vuoksi — nuorissa aikuisissa eli 20–29-vuotiaissa osuus on 47 %
- 22 % pelkää mahdollisesti menettävänsä työpaikkansa, koska se ei ole sopusoinnussa ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa – 20–29-vuotiaissa osuus on 39 %.
Nämä ovat vuosien 2021–2022 ilmastotutkimuksen syyskuussa 2021 toteutetun viimeisimmän kierroksen tuloksia, jotka Euroopan investointipankki (EIP) julkisti tänään. EIP on Euroopan unionin rahoituslaitos ja maailman suurin monikansallinen ilmastohankkeiden lainoittaja.
Elämänlaatu paranee huolimatta ostovoiman vähentymisestä
Onko ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikka hyvä uutinen taloudelle? Ruotsalaiset suhtautuvat epäilevästi vihreään siirtymään talouskasvun lähteenä. Heistä 48 % uskoo sen tuottavan talouskasvua, kun kaikista EU:n kansalaisista näin ajattelee 56 %.
Samaan aikaan puolet (50 %) uskoo elämänlaatunsa paranevan arjen mukavuuden lisääntyessä ja ruoan laadun tai oman terveyden kohentuessa. Niukka enemmistö ruotsalaisista katsoo ilmastokriisin ratkaisemiseen tähtäävän politiikan vaikuttavan myönteisesti työmarkkinoihin: 52 % sanoo, että vaikutus maan työllisyysasteeseen tulee olemaan nettopositiivinen, eli uusia työpaikkoja syntyy enemmän kuin vanhoja katoaa.
Kolme neljäsosaa (75 %) odottaa ostovoimansa heikkenevän vihreän siirtymän toteutuksen myötä.
Muutto toisille alueille ja työpaikan vaihto
Ruotsalaisten mukaan ilmastonmuutoksen synnyttämät haasteet ovat tulleet jäädäkseen. Vaikka neljäsosa (26 %) vastaajista uskoo, että ilmastokriisi on saatu hallintaan vuoteen 2050 mennessä, 68 % arvelee ilmastokriisin olevan yhä vakava ongelma vuosisadan puolivälissä.
Moni ruotsalainen katsoo ilmastonmuutoksen voivan uhata heidän asuinpaikkaansa. Kun ruotsalaisilta kysyttiin ilmastokriisin pitkän aikavälin vaikutuksista, joka neljäs (26 %) arveli joutuvansa muuttamaan toiselle alueelle tai toiseen maahan ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämä huoli on paljon suurempi 20–29-vuotiaiden keskuudessa; heistä 47 % uskoi joutuvansa muuttamaan toiselle alueelle tai toiseen maahan ilmastonmuutoksen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi. Monet ruotsalaiset ja etenkin nuoret epäilevät myös työpaikkansa pysyvyyttä: 20–29-vuotiaista vastaajista kolmasosa (39 %) pelkää menettävänsä nykyisen työnsä, koska se ei tule olemaan sopusoinnussa ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa (osuus on 17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan keskiarvo, 22 %).
Elämäntavan muutokset pitkällä aikavälillä
Ruotsalaiset tiedostavat ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimat elintapojen muutokset. Heidän mukaansa henkilökohtaiset hiilipäästöjä vähentävät elämäntapamuutokset nousevat merkittävään rooliin seuraavien 20 vuoden aikana. Kolmannes vastaajista (33 %) uskoo, että useimmilla ihmisillä ei ole omaa autoa 20 vuoden päästä, ja 62 % kertoo uskovansa, että useimmat ihmiset tekevät etätöitä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Samoin yksi kolmasosa (37 %) arvelee, että useimmat ihmiset ovat tuolloin siirtyneet kasvipohjaiseen ruokavalioon ja 41 % ennakoi, että kullekin kansalaiselle on määritelty oma energiakiintiönsä.
Globaali vertailu: eroja eurooppalaisten, brittien, amerikkalaisten ja kiinalaisten välillä
Yleisesti ottaen eurooppalaisten arviot siitä, onko vihreä siirtymä talouskasvun lähde, ovat kahtalaisia. Yli puolet vastaajista (56 %) uskoo näin olevan, mikä on linjassa amerikkalaisten ja brittien käsitysten kanssa (57 %); kiinalaiset ovat optimistisempia (67 %). Suurin osa eurooppalaisista (61 %) luottaa siihen, että heidän elämänlaatunsa paranee ja ruoan laatu tai ihmisten terveys paranee. Tässä eurooppalaiset ovat kuitenkin pessimistisempiä kuin kiinalaiset (77 %), amerikkalaiset (65 %) tai britit (63 %).
EIP:n varapääjohtaja Thomas Östros toteaa: ”Ruotsalaiset näkevät vihreässä siirtymässä selviä mahdollisuuksia elämänlaadun paranemiseen ja työmarkkinoiden kohenemiseen. Toisaalta he myös odottavat tulevilta vuosilta suuria haasteita, kuten työpaikkojen katoamista eräiltä sektoreilta ja merkittäviä tarpeita muuttaa elämäntapaa. EU:n ilmastopankkina meidän velvollisuutemme on kuunnella näitä huolia ja vastata niihin konkreettisesti toimimalla yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanien kanssa. Tämä lähestymistapa on ratkaisevan tärkeä, jotta voimme toteuttaa vihreän siirtymän onnistuneesti jättämättä ketään jälkeen.”
Lataa tiedot kaikista tutkimukseen osallistuneista 30 maasta Excel-taulukkona täältä. EIP:n neljännen ilmastotutkimuksen keskeiset tulokset löydät EIP:n verkkosivuilta täältä.
EIP:n ilmastotutkimuksesta
Euroopan investointipankki järjesti neljännen kerran EIP:n ilmastotutkimuksen, jossa selvitetään kattavasti kansalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta. Yhdessä markkinatutkimuslaitos BVA:n kanssa toteutettu tutkimus antaa tietoa ilmastotoimiin liittyvistä asenteista ja odotuksista laajemman keskustelun pohjaksi. Elokuun 26. päivästä syyskuun 22. päivään 2021 käynnissä olleeseen tutkimukseen osallistui yli 30 000 vastaajaa, ja siihen saatiin edustava otos kaikista 30 kohdemaasta.
Euroopan investointipankista
Euroopan investointipankki toimii noin 160 maassa ja on maailman suurin ilmastohankkeiden monikansallinen lainoittaja. EIP-ryhmä laati hiljattain Ilmastopankin tiekarttansa, joka auttaa pankkia saavuttamaan kunnianhimoiset tavoitteensa ilmastotoimien ja ympäristökestävyysinvestointien tukemisesta 1 biljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä sekä yli 50 prosentin rahoitusosuudesta ilmastotoimille ja ympäristökestävyydelle vuoteen 2025 mennessä. Osana tiekarttaa kaikki EIP-ryhmän uudet rahoitustoimet on linjattu tukemaan Pariisin ilmastotoimien tavoitteita ja periaatteita jo vuoden 2021 alusta asti.
BVA-tutkimuslaitoksesta
BVA on mielipidetutkimuksiin ja konsultointiin keskittyvä yritys, joka tunnustetaan yhdeksi alansa innovatiivisimmista markkinatutkimuslaitoksista. Käyttötottumuksiin perustuvaan markkinointiin erikoistunut BVA yhdistää toiminnassaan datatieteen ja sosiaalitieteet tehdäkseen tiedosta elävää ja innostavaa. BVA on myös jäsenenä WIN-yhteistyöverkostossa (Worldwide Independent Network of Market Research), johon kuuluu yli 40 maailman johtavaa markkinatutkimuslaitosta.